Tieto on järjestön arvokkainta pääomaa

Tietojohtaminen (intellectual capital management) määritelmän mukaan on sitä, että edistetään organisaation kykyä luoda arvoa tiedolla ja osaamisella. Asiaan herättiin 90-luvuilla, kun keksittiin, että organisaatioihin on kasaantunut ja kasaantuu runsaasti erilaista arvokasta, aineetonta pääomaa, kuten kokemusta, asiantuntijaosaamista ja erilaista eksplisiittistä informaatioita. Asialle herätti alkanut tietoyhteiskuntakehitys ja kehittyvät tietojärjestelmät.

Myös tieto on pääomaa, jota pitää kasvattaa, jalostaa ja hallita, aivan kuten muutakin pääomaa. Varsinkin järjestöissä asia korostuu. Monikaan aatteellinen järjestö ei omista kivitaloja, taidekokoelmia tai muuta konkreettista omaisuutta, mutta päivittäisestä työstä ja toiminnasta syntyy usein merkittävää tietoa, joka usein on järjestön ainutta pääomaa. Kun tietoa yhdistellään muuhun tietoon, se jalostuu ja syntyy uutta tietoa, joka yhteiskunnan kannalta saattaa olla hyvinkin arvokasta ja jopa rahanarvoista.

Kokemuksemme mukaan tietojohtaminen, tiedon johtaminen ja tiedonhallinta odottavat vielä käyttöönottoaan monessa pitkäänkin toimineessa järjestössä. Tai sitten niissä on lähdetty ns. persus edellä puuhun. On otettu käyttöön joku tiedonhallintajärjestelmä ja mietitty sitten, millaista se järjestön käsittelemä, tuottama ja käyttämä tieto oikeastaan on? Sikäli, kun on mietitty ja muu onkin sitten jäänyt ns. vaiheeseen.

Kun järjestössä aletaan vakain tuumin ja harkiten tietojohtaa, luodaan puitteet, jotka edistävät järjestön kykyä luoda lisäarvoa tiedolla ja osaamisella. Seuraava vaihe on selvittää käytettävän ja tuotettavan tiedon laatu ja luoda rakenteet, joilla ylläpidetään ja kehitetään tiedon hyväksikäyttämisen edellytyksiä. Samalla pitäisi syntyä myös tiedonhallinnan periaatteet ja malli, jolla tietoprosessit voidaan järjestää siten, että tietojen saanti varmistetaan, tietojen löytäminen on helppoa ja hyödyntäminen vaivatonta. Vasta sitten pitäisi olla tietojärjestelmän rakentamisen vuoro.

Me Aatossa olemme suoneet monta ajatusta tietojohtamisen asialle ja miettineet, miten asiaa voisi parhaiten ajaa siten, että järjestöt voisivat siitä innostua ja alkaisivat ymmärtää keräämänsä ja jalostamansa pääoman arvoa. Olemme myös havainneet, että ns. persus edellä puuhun nousemalla voisi sittenkin lähteä asiaa avaamaan. Toisin sanoen tietojärjestelmälähtöisesti.

Olemme nimittäin huomanneet, että tietojärjestelmien mahdollisuuksia avatessa herää myös kiinnostus tietopääomaa ja tietojohtamista kohtaan kokonaisuutena. Monissa järjestöissä on käytössä mm. Micrsosoft O365- järjestelmä joka on erinomainen tietojohtamisen väline, mutta onko se monessakaan yhdistyksessä otettu käyttöön tietojohtamisen kolmantena vaiheena.

Matti Forsberg
Asiantuntija, Aatto Ry – Aatto Creative Oy